puhe

Voiko pienillä teoilla vaikuttaa?

Onko pienillä ekoteoilla merkitystä, kannattaako niitä edes tehdä? Miksiköhän tuntuu, että tästä väitellään koko ajan? Ehkä siksi, että päivittäin tulee vastaan tähän liittyvää keskustelua joko ihan reaalimaailmassa tai sitten sosiaalisessa mediassa.

Oma mielipiteeni on, että tietenkin pienillä teoilla on merkitystä. Mutta totta se, että joillakin teoilla on isompi merkitys kuin toisilla. Totta sekin, että Suomi on pieni maa ja muiden maiden päästöt ovat paljon suurempia. Ei se silti tarkoita sitä, että ehdoin tahdoin kannattaisi tehdä epäekologisia valintoja. Uutisointeja ilmastonmuutokseen liittyen on viime kuukausina ollut paljon (esimerkiksi: Kolme ilmastonmuutokseen liittyvää lukua/hs.fi),  ja itse toivoisin, että meille olisi jo vahvana iskostunut mieleen se, että vaikka maiden välillä mitaten olemme pieni tekijä, niin yksilötasolla kuitenkin suomalaisen hiilijalanjälki on merkittävästi suurempi kuin esimerkiksi intialaisen. Eikä se ero selity pelkästään Suomen ilmaston ja talojen lämmityksen kautta.

Vuonna 2018 maailman ylikulutuspäivä oli 1. elokuuta. Tuona kyseisenä päivänä olimme niin sanotusti käyttäneet maapallomme budjetista 2018 vuoden luonnonvarat. Suomalaisten ylikulutuspäivä vuonna 2018 taas oli 11. huhtikuuta. Toisin sanoen, jos kaikki elelisivät kuten me suomalaiset, maapalloja pitäisikin yhden sijaan olla 3,6 kappaletta. (Lähde: wwf.fi.) Petrattavaa olisi toki tuossa maailman ylikulutuspäivän ajankohdassakin, mutta silti: Suomen osalta kyseinen päivä koittaa lähes neljä kuukautta aiemmin.

Jos meillä on arjessa mahdollisuus tehdä pieniä ekologisempia valintoja, miksi emme tekisi niitä? Jos olemme ainoita, jotka niitä tekevät, jää niiden vaikutus tietenkin varsin pieneksi, mutta mitä useampi valintoja tekee, sitä suuremmaksi kasvaa myös niiden merkitys. On harhaa kuvitella, että kukaan meistä pelastaisi maapalloa kestovanulapuilla, vesihanan sammuttamisella hiusten pesemisen ajaksi, metallipilleillä, pahvimukien välttelyllä tai bambuhammasharjalla. Mutta on myös silkkaa typeryyttä olla tekemättä arjessa sellaisia valintoja, jotka olisivat ympäristölle parempia, jos ne adaptoituvat arkeemme varsin helpostikin. Kaiken lisäksi monet näistä pienistä ekovalinnoista eivät edes vaadi meiltä mitään ylimääräistä. Niiden tekemättä jättäminen on isompi haitta kuin niiden tekeminen. Tästä johtuen tuntuu usein hölmöltä että pieniä ekotekoja vähätellään.

Pienet teot yksinään eivät riitä, tietenkään. Voimme tehdä arjessamme valintoja, joilla on paljon isompikin merkitys, kuten ruokavalion muutos ja asumiseen liittyvät valinnat. Mutta haluaisin nostaa tässä yhteydessä esiin sen, että pienillä teoilla on isompi merkitys kuin niiden välitön merkitys ympäristölle. Pienet teot nimittäin ruokkivat ajatteluamme ekologisemmasta elämäntyylistä ja ne voivat johtaa juuri niiden merkittävämpien ekovalintojen tekemiseen. Eli, pienien tekojen kautta on helpompi tutustua ekompaan ajatteluun ja hyväksyä se osaksi omaa arkea. Eihän pienten tekojen tarkoituksena kuitenkaan ole se, että niillä kompensoidaan muuta ekosikailua.

Itsestäänselvää tässä yhteydessä on myös mainita lumipalloilmiö. Jokin pieni asia voi saada aikaan ison sysäyksen, jolloin sen vaikutus kertaantuu jatkuvasti suuremmaksi. Jos kaupan kassajonossa kaivaa joka kerralla oman kestokassin esiin, herättää se tiedostavampaa asennetta myös muissa kaupassa kävijöissä. …tai vaikka työlounaalla valitsee aina toisinaan vegaanisen vaihtoehdon ja suosittelee sitä muille (tietenkin siinä tapauksessa, että se myös maistuu hyvältä).

Sanoisin siis, että niillä pienilläkin teoilla on merkitystä. Aina vaikutus ei ole välitön tai heti näkyvä, mutta niin kauan kuin meillä on mahdollisuus ja kyky valita, on pienikin ekoteko iso asia. Ekoteoista, niistä pienistäkin, on tärkeää puhua ääneen! Se auttaa meitä kaikkia ekologisempaan näkökulmaan omassa arjessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *